![]() |
1966Helsingin Partiopoikapiiri ry:ssä hyväksyttiin Maahiset-nimen alla kulkeva partiolippukunta Suomen Partiopoikajärjestön jäseneksi. Tästä alkoi virallisesti partiolippukunta Maahisten pitkä taival. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajan pestiin astui Esko ”Eko” Lahti, silloinen Malmin seurakunnan nuoriso-ohjaaja ja Helsingin Partiopoikapiirin toiminnanjohtaja, joka oli pääasiassa ajanut Maahisten perustamista. |
Nimestä oli pidetty salainen äänestys, jossa nimivaihtoehtoina olivat Malmin pojat ja Maahiset. Äänestyksen voitti Maahiset-nimi, jonka olikin keksinyt kolkkajohtaja Leila Lahti.
1970Maahisten itsenäisyyspäivän perinne sai alkunsa, kun Keski-Helsingin Sotaveteraanit pyysivät Maahisia avustamaan Malmin Sankarihautojen kynttilöiden sytytyksessä. 1971Tytöt saatiin mukaan, kun Maahiset ja Siltamäen Partiotytöt yhdistivät voimansa. Fuusion myötä Maahisista tulikin Pääkaupunkiseudun ensimmäinen sekalippukunta. |
![]() |
![]() |
1977Siltamäestä Jousimiehentieltä saatiin uusi kolo, johon sijoitettiin tavanomaisen toiminnan lisäksi myös Maahisten kalusto. |
1983Vihittiin käyttöön Maahisten oma kämppä Siuntion Korpirauhassa. Tilaisuutta seurasi joukko partiolaisia, Maahisten tukijoita, jotka saivat omin silmin nähdä miten Maahisten 1980-luvun merkittävin tavoite oli saavutettu. |
![]() |
![]() |
2007Kämpän läheisyyteen johtajiston ja vanhempien yhteisellä talkootyöllä kohonnut sauna läpäisi tarkastuksen. Saunan kanssa samanaikaisesti rakennettiin myös uusi vessa vanhan tilalle. |
Vuonna 2019 paperinen Maahinen-lehti korvattiin Maahisten blogilla. Vanhoja Maahinen-lehtiä löytyy kuitenkin netistä ja niitä pääset lukemaan täältä.