Maahiset lippukuntana

Lue täältä, mitä partiossa tehdään. Tämä sivu kertoo yleisesti Maahisista lippukuntana.


Maahisia Kohtaamisessa Linnanmäellä vuonna 2014.

Lippukunta

Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö, joka toimii tietyllä alueella, esimerkiksi kaupunginosassa. Maahiset on Koillis-Helsingin Siltamäessä toimiva partiolippukunta. Maahisiin pääsevät niin tytöt kuin pojat ja Maahiset onkin itseasiassa Pääkaupunkiseudun ensimäinen ”sekapartiolippukunta”. Nykyään useimmat lippukunnat ovat sekalippukuntia, mutta jotkut lippukunnat ovat tyttö- tai poikalippukuntia tai ovat erikoistuneet vaikkapa meripartioon.

Pääosa jäsenistä on 7–22 -vuotiaita. Ytimen muodostavat sudenpennut (7–9v.), seikkailijat (10–12v.) ja tarpojat (12–15v.). Heille toimintaa järjestävät samoajat (15–17v.) ja vaeltajat (18–22v.), joilla on myös omaa ohjelmaa, sekä aikuiset (22v.+). Maahisissa oli vuoden 2020 lopussa hieman yli 200 jäsentä. Maahisen tunnistaa vihreä-valkoisesta partiohuivista. Sudenpennut kantavat sinistä huivia.


Maahisten vuoden 2020 ja 2021 kärkikolmikko: Frans, Terho ja Elina

Johto kunnossa

Maahisille valitaan vuosittain uusi hallitus, jonka muodostaa enintään kahdeksan aktiivista johtajaa. (Lue lisää nykyisestä hallituksesta täältä.) He toimivat yhteistyössä muun johtajiston kanssa, jossa vallitseekin saumaton me-henki. hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana toimii lippukunnanjohtaja, joka saa paljon tukea pestijohtajalta ja ohjelmavastaavalta. Tätä kolmikkoa kutsutaan ”johtokolmikoksi”. Johtajien hyvinvoinnista pidetään huolta ”johtajahuolloilla” eli johtajille tarkoitetuilla tapahtumilla, jotka voivat olla niin laavuretkiä kuin elokuvailtojakin.


Yhteistyökumppanit

Lippukunnan taustayhteisö on Malmin seurakunta, joka tarjoaa Maahisille esimerkiksi tämänhetkiset kokoontumistilat ”kolot”. Lisäksi Maahiset tekee yhteistyötä Siltamäen Lions Clubin kanssa muun muassa osallistumalla helmikuisen Talviriehan toteuttamiseen. Isoimman osan taloudellisesta tuesta antaa Helsingin kaupunki.

Iloisia maahisia kesäleirillä Maahistory-kesäleirillä vuonna 2019. Kuva: Esko Raikunen